Luen lomilla paljon kirjoja, mutta arkena monet kirjat jäävät kesken. Kiire, työt, muut tehtävät, mitä näitä tekosyitä nyt onkaan, heh. Tällä hetkellä hyllyssäni on muutamakin keskeneräinen kirja. Joskus lukeminen pitää aloittaa alusta, koska olen jo unohtanut, mistä kirjassa on kyse. Varsinkin, jos olen lukenut välissä muita kirjoja. Alla olevista The boy next door on tällainen. Hiukan hidastempoinen kirja on jäänyt monesti muiden "mielenkiintoisempien" varjoon. Vieraan aloitin jo viime vuoden puolella, mutta kesken sekin on jäänyt, ups. Niccolò Ammanitin Branchie (suom. kidukset) on tämän hetken lukemistossa. Se tuskin jää kesken, koska tarina on mielenkiintoinen ja hyvällä tavalla outo. Parina iltana olen mennyt turhan myöhään nukkumaan, koska on ollut pakko lukea vielä yksi luku. Koetan muuten pitää kielitaitoa yllä lukemalla kirjoja eri kielillä.
Muistin muuten juuri, että Krokotiilin keltaiset silmätkin jäi joskus kesken. Hitsi vieköön, en aloita uusia kirjoja ennen kuin keskeneräiset on luettu loppuun! Poukkoileeko joku muukin kirjojen välillä niin, että osa jää kesken? ;)
Joo joskus kay noin, kerran esim lopetin yhden kirjan lukemisen sen takia, etta mun mielesta se oli maailman paras kirja eika sita kannattanut viela lukea loppuun hehehe. Mulla oli se vaan lainassa joten en sitten ole lukenut sita loppuun. Just asken kirjoja tsekkaillessani huomasin, etta yhden kirjan lukeminen oli jaanyt sivulle 48, varmaankin sen takia etta opus on aika paksu ja painava eika kulje helposti matkoilla mukana.
VastaaPoistaPokkarit kulkee mukana helpommin, niin sellaset luen yleensä loppuun. Kovakantiset on kotona vaan, joten ne jää helpommin kesken.
PoistaMä en ole jättänyt ikinä kirjaa hyvyyden takia kesken, mutta joitain en ole lukenut toistamiseen siinä pelossa, että en enää pitäisikään! :)