I want a dog! Monet tunnustautuvat joko koira- tai kissaihmisiksi. Kuulun ehdottomasti ensimmäiseen kategoriaan. Musta koirat ovat hienoja lemmikkejä: seurallisia, aktiivisia ja viisaita. Toivon, että jonain päivänä olen koiranomistaja. Vielä sen aika ei ole, haluan mennä ja matkustaa vapaasti. Haaveilen rhodesiankoirasta (Rhodesian ridgeback / African Lion Boy), joka ei ole se helpoin eka koira. Senkin takia päätöksen pitää olla hyvin harkittu. Koirankoulutukseen tulee sitoutua, sillä haluan, että koirani tottelee ja luottaa omistajaansa sekä voi hyvin. Tällä erää siis vain haaveilen, mutta muutaman vuoden päästä haaveeni toivottavasti on toteuttamiskelpoinen. Muita koiraihmisiä? Wuf! :)
Täällä!! Minä, minä!! :) Ehdottomasti myös koiraihminen ja itseasiassa juuri tällä hetkellä ensimmäinen koira hakusessa: Welsh Corgi Pembroke -pentuetta odottelen.
VastaaPoistaRhodet ovat tosi upeita koiria ja jos asuisin vähän väljemmin (ts. talossa, jossa olisi edes vähän omaa pihaa), voisin harkita juuri tuota rotua. Toinen suosikkirotu on Howavart, mutta tällä hetkellä tosiaan elämäntilanteeseen sopii kaupunkikoira kompakti corgi :D
Toivottavasti haaveesi toteutuu pian! <3
Sä olet jo odotteluvaiheessa! Vau! :) Corgit ovat hauskoja! Eivätkö ne ole juuri Englannin kuningattaren suosikkeja? Niin, ovat myös howavartit...no, kaikki koirat oikeastaan ovat ihania!! :)
PoistaTotta tosiaan, että kannattaa miettiä, mikä koira sopii omaan elämäntilanteeseen. Ei ole reilua suurelle ja aktiiviselle koiralle joutua sille epäsopiviin oloihin. Vaikka olen kuullut, että ei asunnon koolla sinänsä väliä, tärkeintä on liikkuminen ja aktiivisuus koiran kanssa. Ei mun nykyiseen yksiöön silti tule rhodesiankoiraa eli vielä pitää jaksaa odotttaa! :) Tai vaihtaa rotua...
Joo, juuri niitä, joita ystäväni kutsuu "makkarakoiriksi" :D Minusta niissä yhdistyy ison koiran näkö ja luonne sopivankokoisessa paketissa.
PoistaEdellisessa asuintalossani asui kaveri kahden tanskandoggin kanssa ja talojen isoimmat kämpät olivat varmaan sellaisia reiluja kaksioita. Mutta näyttivät viihtyvän kun saivat tarpeeksi ulkoilla. :) Toisaalta corgitkin tarvitsevat paljon liikuntaa ja aktiviteetteja - olen kuullut, että pitkästyvät helposti ja tuhoavat pitkästyneenä yhtä sun toista... ;)
Tosiaan, harkinta ja suunnittelu on minustakin tosi tärkeää koiran hankinnassa. Itsekin olen pyöritellyt ideaa jo monenmonta vuotta mutta vasta nyt tunnen, että ehdin, jaksan ja voin antaa koiralle hyvän kodin. Voi eiii, miksei noita pentueita jo tule tänne Etelä-Suomeen...!! :D
"Makkarakoira", awww! :) Kerro sitten, miten sun koiranhankinta etenee! Varmaan aika paljon käytännön juttuja, joita pitää miettiä...
PoistaTäällä myös: meillähän asustelee kaksi huskyneitiä. Nyt kun itsellä on koirat olen itse asiassa löyhentänyt vähän käsityksiäni koirista ja kerrostaloista: vaikka itse ei asutakaan kerrostalossa, niin olen nykyisin enemmän sitä mieltä että kerrostaloonkin voi melkein minkä vaan koiran ottaa. Ei nuo meidänkään tytöt sisällä ollessaan juuri muuta tee kuin nuku. Mutta omistajalta se vaatii kyllä pirun paljon enemmän aktivointia sekä ulkona että sisällä, kun ei voi vain päästää koiraa ulos riehumaan itseään mukavaksi (ainakin meillä koirat hyppii lähes kirjaimellisesti seinille ellei ole riittävän aktivoituja muuten ;)). Ja sellainenkin ajatus itseä kauhistuttaa, että jos ensimmäiselle ruohopläntille (eli sopivalle pissapaikalle) on pitkä matka, niin kyllä on hommaa useasti päivässä. Ja toisaalta pihalla olevat koirat voi myös olla käytännössä aivan heitteillä: näitä löytyy sellaisiakin jotka on "pelastettu" kerrostalosta loppumattomaan ankeuteen ja yksinäisyyteen ulos narunpäähän. Että summa summarum: asuttiin missä hyvänsä, niin omistajan ja koiran tarpeiden oikea kohtaaminen lienee avain :) ja vielä toivon kärsivällisyyttä odotukseen: itsekin odottelin vuosia ennenkuin elämäntilanne vihdoin 4 v sitten salli koiran ottamisen. Oli vaikea odottaa mutta kannatti, koska koiran sitovuus ei nyt tunnu taakalta:)
VastaaPoistaKiitos asiantuntevasta kommentista! Itse asiassa mä olenkin lähinnä koiranomistajilta kuullut sitä, että asunnolla ei ole väliä, koska koti on lähinnä lepopaikka. Mun asunnon edellisellä omistajalla oli täällä kaksikin isoa koiraa. Tärkeintä lienee aktiivisuus ja tekemisen keksiminen muualla. Pitää olla aikaa ja voimia ulkoilla ja touhuta koirien kanssa. Totta sekin, että (pikku)piha pelkästään ei riitä koiralle ympäristöksi. Omistajasta on kiinni koiran hyvinvointi.
PoistaKyllä mulla riittää kärsivällisyyttä tässä asiassa. Kuten kirjoitin, vielä ei ole aika koiran hankkimiseen. Realistisesti ajatellen mun kohdalle siihen menee vielä hyvä tovi (vuosi, pari ellei enemmänkin). Mun elämä on tällä hetkellä aika epäsäännöllistä enkä pysty (tai edes halua) juuri nyt sitoutua lemmikinomistajan velvollisuuksiin. Tulevaisuudessa kylläkin haluan! :)