Kuulumisia

Postiluukusta räpsähti pikkupaketti pari päivää sitten. Siskoni muisti minua taas yllätyslahjalla! Aikamoisen ihana sisko mulla! :) Mukana oli myös kirje. Kirjeiden kirjoittaminen pitäisi muuten ottaa uudelleen tavaksi. Se on jotenkin niin paljon henkilökohtaisempi ja mukavampi tapa kuulumisten vaihtoon kuin sähköposti (jos asialla ei ole kova kiire!).

Paketista paljastui mm. kauniinvärinen silkkihuivi, jota tulen varmasti käyttämään, ja muistilappuja. :)

Tänään taas olen viettänyt hulvattoman päivän italialaisen ystäväni kanssa! Olen kuullut mitä hauskempia ja hullumpia juttuja sekä saanut rupatella pitkästä aikaa kunnolla italiaksi. Tekee hyvää mielelle ja kielitaidolle, hih. Välillä kyllä italialaisten suorasukaisuus tuntuu nahoissa. Minä olen muun muassa lyhyempi ja blondimpi kuin muistissa oli plus lihonut! Oh my, mielestäni en ole muuttunut juuri lainkaan (em. asioiden suhteen) parissa vuodessa, joka edellisestä tapaamisestamme on vierähtänyt. Lopulta ystäväni perui muut paitsi hiustenvärikommentin. Kaikki kommentit oli silti jotenkin sydämellisesti sanottu, ei niistä voinut mitenkään suuttua. Sain kyllä kehujakin. Ylipäätään italialaisten on tapana kommentoivat ulkonäköasioita ihan erilailla (=suoraan päin näköä!) mihin Suomessa on totuttu!

Olen iloinen, että ystäväni viitsi saapua Suomeen. Maamme sijainti on hivenen hankala, joten ei tänne kovin usein eksy kavereita ulkomailta. Aijai, naurattaa vieläkin tämä päivä, johon ei muuten lopulta sisältynyt juurikaan Turun nähtävyyksien kiertamistä. Kaikki aika meni kuulumisten päivittämiseen, valokuvien katselemiseen ja uuden tiedon hankintaan (piti mm. selvittää, mikä querce=tammi tai sen sottospecie=alalaji kasvaa Suomessa, hehe). :)